Vaahtomuovi petauspatja
Joustava ja tukeva perusvaihtoehto. Hyvä tuki arkeen, sopii useimmille nukkujille.
Viileä petauspatja, mikä materiaali ei lämpene?
Jos heräät yöllä hikisenä vaikka peitto on jo potkaistu sivuun, syy voi olla sängyn pinnassa. Petauspatja on se kerros, joka on koko yön kehoa vasten, ja sen materiaali päättää pääseekö lämpö karkaamaan vai jääkö se paikalleen.
Mikä petauspatja pysyy viileänä
Viileimmin nukkuu tavallisella joustavalla vaahtomuovipetauspatjalla, jonka päällinen on hengittävää kangasta. Memory foam eli viskoelastinen vaahto lämpenee enemmän, koska se pehmenee kehon lämmöstä ja painuu tiiviisti kehoa vasten. Jos hikoilet yöllä ja nukut nyt memory foamin päällä, materiaalin vaihto on todennäköisesti tehokkain yksittäinen korjaus.
Paksuus vaikuttaa vähemmän kuin moni luulee. Ratkaisevaa on se, kuinka paljon ihon ja petarin väliin jää ilmaa ja pääseekö kosteus kulkemaan pois.
Miksi memory foam tuntuu kuumalta
Memory foamin koko idea on reagoida lämpöön. Kun makaat sen päällä, vaahto lämpenee kehon kohdalta, pehmenee ja valuu hitaasti hartioiden ja lonkan muotoon. Juuri se poistaa painekohdat, mutta samalla keho uppoaa pieneen kuoppaan, jonka reunat nousevat kylkiä vasten. Kosketuspinta kasvaa ja ilma kiertää huonommin.
Toinen asia on palautumisen hitaus. Kun käännyt, memory foam ei ponnahda heti takaisin, joten uusi asento osuu yhä lämpimään kohtaan. Kylmässä makuuhuoneessa tämä tuntuu mukavalta, lämpimässä kesäyössä ei.
Paksuus lisää ilmiötä. Paksu viskoelastinen kerros päästää kehon uppoamaan useamman sentin, ja mitä syvemmälle uppoaa, sitä suurempi osa kehosta on vaahtoa vasten. Ohuempi kerros lämpenee vähemmän, mutta poistaa myös vähemmän painetta.
Tämä ei tee memory foamista huonoa materiaalia. Kylkinukkujalle, jonka olkapää puutuu kovalla pinnalla, se on usein paras vaihtoehto. Ero on siinä, kumpi ongelma on isompi, painekohdat vai kuumuus. Materiaalien eroja on avattu tarkemmin artikkelissa vaahtomuovi vai memory foam.
Nyrkkisääntö on yksinkertainen. Mitä nopeammin petari palautuu muotoonsa, sitä vähemmän lämpöä jää sen pintaan. Paina kämmen petariin ja nosta se pois. Jos jälki jää näkyviin sekunneiksi, pinta sitoo myös lämpöä.
Vaahtomuovi hengittää, koska se joustaa takaisin
Tavallinen joustava vaahtomuovi ei reagoi lämpöön. Se on yhtä napakka pakkasyönä ja helleyönä, ja se työntää takaisin heti kun paino siirtyy. Keho ei uppoa syvälle, joten kyljet ja selkä jäävät ilmavammin ja lakanan alle jää tilaa kosteudelle haihtua.
Tiheys vaikuttaa tähän välillisesti. Halpa vaahto, noin 20–25 kg/m³, painuu muutamassa vuodessa kuopalle, ja kuopassa nukkuva on taas tiiviimmin materiaalia vasten. Petarit.fi vaahtomuovi petauspatjassa tiheys on 35 tai 55 kg/m³, joten pinta pysyy tasaisena pidempään. Tiheydet on julkaistu materiaalistandardissa.
Päällinen ja lakanat ratkaisevat puolet
Hyvä vaahto ei auta, jos sen päälle vedetään kerros joka ei päästä mitään läpi. Yleisin syyllinen on muovipintainen, vedenpitävä patjansuoja. Se estää nesteen lisäksi myös kosteuden haihtumisen, ja hiki jää lakanan ja suojan väliin.
- Vaihda muovipintainen suoja kangaspäällisellä olevaan petariin, jos vedenpitävyyttä ei oikeasti tarvita
- Käytä puuvilla- tai pellavalakanoita, polyesterisekoite hengittää huonommin
- Pese petarin päällinen säännöllisesti, sillä hiki ja ihon rasva tukkivat kankaan
Petarit.fi petauspatjojen päällinen irtoaa ja kestää konepesun 60 asteessa, joten sen pitäminen puhtaana ei vaadi pesulaa.
Petarin päälle kannattaa laittaa muotoonommeltu puuvillalakana. Se pysyy kireällä eikä ryppyynny ihon alle, ja petari pysyy sen alla paikallaan ilman erillisiä kiinnikkeitä.
Kun hikoilu ei johdu petauspatjasta
Jos nukut jo vaahtomuovin päällä ja hikoilet silti, katso seuraavaksi peittoa. Tekokuitupeitto pitää kosteuden ihoa vasten riippumatta siitä, mitä alla on. Siitä on oma artikkelinsa, paras peitto kesäksi.
Parisängyssä yksi yhteinen peitto kuljettaa lämpöä nukkujalta toiselle. Kaksi omaa peittoa korjaa tämän usein nopeammin kuin mikään patjamuutos. Makuuhuoneen lämpötila, lattialämmitys ja iltamyöhään syöty raskas ateria vaikuttavat nekin, eikä niitä korjata sängyn materiaaleilla.
Jos yöhikoilu on uutta, runsasta tai siihen liittyy muita oireita, se kannattaa mainita lääkärille. Silloin syy ei välttämättä ole vuoteessa ollenkaan.
Mikä petauspatja kuumaveriselle nukkujalle
Kuumaveriselle suosittelemme vaahtomuovi petauspatjaa. Se on joustavaa vaahtoa, joka ei pehmene lämmöstä, joten keho ei uppoa ja pinta pysyy ilmavana koko yön. HR35 sopii useimmille, ERX-55 painavammalle tai sille joka haluaa napakamman pinnan.
Parisängyssä petarin voi valita kummallekin erikseen. Kaksi 80×200 tai 90×200 cm petauspatjaa vierekkäin antaa kummallekin oman tiheyden. Petauspatja toimitetaan rullattuna ja palautuu täyteen muotoonsa noin vuorokaudessa. Toimitus koko Suomeen kestää 3–8 arkipäivää.
Usein kysyttyä viileästä petauspatjasta
Onko memory foam patja kuuma?
Memory foam tuntuu useimmista lämpimämmältä kuin tavallinen vaahtomuovi. Viskoelastinen vaahto pehmenee kehon lämmöstä, keho uppoaa siihen syvemmälle ja ilma kiertää huonommin. Kylmässä makuuhuoneessa tämä voi olla mukavaa, kuumaveriselle nukkujalle se on usein liikaa.
Miksi hikoilen yöllä sängyssä?
Tavallisimmat syyt ovat lämmin makuuhuone, peitto joka ei päästä kosteutta läpi, muovipintainen patjansuoja ja petauspatja joka sitoo lämpöä. Jos yöhikoilu on uutta tai runsasta eikä selity näillä, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa.
Mikä peitto on viileä?
Viileä peitto on luonnonkuitua, esimerkiksi puuvillaa, joka ottaa kosteutta vastaan ja luovuttaa sen ilmaan. Tekokuitupeitto voi olla ohut ja silti tunkkainen, koska se ei hengitä samalla tavalla.
Onko vaahtomuovi vai memory foam viileämpi?
Tavallinen joustava vaahtomuovi on viileämpi. Se ei pehmene lämmöstä ja palautuu heti muotoonsa, joten keho ei uppoa materiaaliin ja lämpö pääsee karkaamaan. Memory foam mukautuu tarkemmin painekohtiin, mutta sitoo samalla enemmän lämpöä.